Finlandia-Ajo pähkinänkuoressa

Finlandia-Ajo aloittaa vuosittain Suomen ravikesän suurkilpailukarusellin

Päälähdön ykköspalkinto on 110 000 euroa ja päivän aikana jaettava palkintosumma on kokonaisuudessaan lähes 500.000 euroa! Vuonna 2015 Finlandia-Ajoa seurasi paikan päällä lähes 10 000 katsojaa. Päivän kokonaispelivaihto oli yli 1,5 miljoonan euroa. Viime vuosina Finlandia-Ajon voittajia on tullut Ranskasta, Ruotsista ja Saksasta. Viime vuonna voitto saatiin Suomeen 14 vuoden tauon jälkeen, kun Bret Boko löi yllättäjänä kovat eurooppalsiet kilpakumppanit. Bret Bokon omistaa Stable Bet on Bret Seinäjoelta, hevosta valmentaa Markku Nieminen ja voiton ohjasti Ari Moilanen.

Päivän muut suurkilpailut

Glenn Kosmos Memorial -Kahden nelivuotiskilpailun liitto

Nelivuotispalkinto perustettiin Vermoon 1980 palvelemaan myös tuontihevosia, jotka olivat ulkona Derbyn suurista rahoista. Aluksi kisa ajettiin niin, että Suomessa syntyneet ja tuontihevoset karsivat paikoista samana päivänä ja sitten iskettiin finaalissa tasoituksena, kotimaisia 20 metrillä suosien.
Glenn Kosmos liittyi kilpailuun jo ennen kuin se antoi sille nimensä. Ori voitti Nelivuotispalkinnon ensimmäisenä suurkilpailunaan 1983. Kolme vuotta myö-hemmin se menehtyi kesken nousevan uransa ja sen muistoksi perustettiin Jokimaalle uusi suurkilpailu. Koska nämä kilpailut olivat kevään kisakalenterissa ahtaalla ja lisäksi tasoitusperusteiltaan lähes identtiset – Vermossa tosin loppuaikoina annettiin 20 metrin hyvitys tammoille – päätettiin ne vuonna 1998 fuusioida ja siirtää Vermon kansainväliseen kevätpäivään.

Historia muistaa kolme tammaa, jotka voittivat sekä Jokimaalla että Vermossa – Pamela Bag, Stone Capes Beauty ja BWT Teacher. Myös Glenn Kosmoksen oma tytär BWT Vampyre teki kunniaa isälleen voittamalla kilpailun Lahdessa 1991

Seppeleajo - Kolmivuotiaiden kova kisa jo Käpylästä

Seppeleajo on Helsingin vanhimpia lämminveristen suurkilpailuja. Vuodesta 1971 ajetun kolmivuotiskilpailun kunniataulussa on mahtava joukko tulevia menestyjiä, jopa maailmantähtiä.

Seppeleajon historia alkaa vuodesta 1971 Käpylän radalta. Raviurheilu eli maassamme ripeintä nousuaan milloinkaan, urheilua haluttiin kehittää urbaanimpaan ja nuorekkaampaan suuntaan, ja sen ilmentymäksi sopi mainiosti kolmivuotiaiden kilpailu, aika pian suurkilpailuksi kohotettu.Heikki Korpi sai ensimmäisen nimivoittonsa juuri 1971 Orly Du Nord –nimisellä varsalla, joka juoksi 35,9/2080 m. Viisi vuotta myöhemmin esiintyi ensimmäisen kerran suurkilpailuympyröissä sittemmin legendaksi kohonnut Charme Asserdal, jolla Jukka Ojanperä ajoi upottavalla radalla 30,4/2340 m. Meni muutama vuosi ja Charme Asserdal & Heikki Korpi tunnettiin kaikkialla raviurheilevassa Euroopassa ja Atlantin takanakin.
Seppeleajo muutettiin avoimeksi ryhmäksi vasta keväällä 1993. Vaikka uusi aika on tuonut kalenterin täyteen uusia ikäluokkakilpailuja, on perinteinen Seppeleajo pitänyt pintansa ja vaikka se ei ole palkinnoltaan kilpailukykyinen eurooppalaisten kilpailujen rinnalla, se on vetänyt runsaan osanoton myös sieltä.

Erkon Pokaali – pienen suuren hevosen kunniaksi

Talvella 2011 edesmennyt Olof Westerlund oli maanviljelijä Tenholassa, läntisellä Uudellamaalla. Hän oli 1950-luvun näkyvimpiä miehiä suomalaisessa raviurheilussa ja tehokkaimpana aseenaan hänellä oli pieni ja sitkeä Erkko, kolminkertainen ravikuningas ja varsinkin pitkien matkojen erikoisosaaja, jonka 3000 metrin SE kesti särkymättä 18 vuotta. Erkko (*1944) oli pohjalaista jalostusta ajan parhaista aineksista, kun isänä oli Lohdutuksen poika Lähetti ja emänä Murron tytär Erhetys. Suuri suku teki pienen (150 cm) jälkeläisen, jonka urheilu-ura on joka tapauksessa yksi suurimmista lajin historiassa. Oriin paras ennätys oli maililla juostu 26,5. Westerlund heitti Erkon myös itseään Frances Bulwarkia vastaan Kokkolassa kesällä 1956. Tämä toki voitti yhteenoton, mutta vain 0,4 sekunnilla. Erkko piti 27,5-tuloksellaan toisen lämminverivieraan Driverin kurissa.

Erkko oli suomalaisen raviurheilun keulakuva 1950-luvun puolivälissä, aikana jota pidetään vaikeimpana koko lajin historiassa. Lämminveristen maahantuonnista käytiin vasta kovanpuoleista keskustelua, mutta niitä odotellessa pitivät Erkko ja kumppanit innostuksen liekin elävänä. Olof Westerlund oli ensimmäisten joukossa silloin kun lämminveristen tuonti viimein saatiin käyntiin.

Erkon löytäjä, tekijä ja omistaja-ajaja Olof Westerlund halusi olla mukana kehittämässä suomenhevosten arvokilpailuja ja hänen aloitteestaan rakennettiin Vermon avausvuonna 1978 kuninkaan nimeä kantava suurkilpailu – Erkon Pokaali.